Kuva: Teemu Lahtinen

Jo vuodesta 1955 asti Vesijärvenkatu 17:sta nälkäisiä palvellut ravintola Jännä-Jussi on varmasti monelle paikalliselle tuttu ainakin nimeltä. Niin minullekin, mutta sisään asti en ollut vielä tuohon klassikoksikin kehuttuun lounasravintolaan astunut, vaikka Mastokaupungissa olen suurimman osan elämääni viettänyt. Nyt kuitenkin kun paikka on saanut uudet omistajat, niin oli hyvä syy pistäytyä peremmälle ja istahtaa Jännä-Jussin äärelle tuoreiden yrittäjien kanssa.

Torstainen lounas oli juuri saatu tarjoiltua ja pöydissä oli vielä astioita kertomassa siitä, että ruokatuote vetää ja kiirettä riittää. Löysin keittiöstä toisen omistajan ja ravintolan arkea pyörittävän Miska Majaniemen, joka kertoi, että juhannuksen jälkeiset viikot olivat olleet hiljaisempia, mutta sen jälkeen töitä on taas piisannut.

Kuva: Teemu Lahtinen

Ja töitä varmasti piisaa, sillä Majaniemi pyörittää Jännä-Jussin keittiötä tällä hetkellä yksin. Tosin Majaniemen puoliso Salla Huttunen, joka omistaa paikasta puolet, hoitaa hallinnolliset tehtävät, joten pariskunta jakaa nykyään perhe-elämän lisäksi myös yrityksen. Kun soppaan lisää vielä uunituoreen jälkeläisen, niin päivät taitavat olla täysiä?

”Onhan ne. Haluttiin kuitenkin ostaa Jännä-Jussi yhdessä, sillä jos olisin yksin tähän lähtenyt, niin Salla olisi kuitenkin joutunut olemaan mukana balls deep Jännä-Jussin toiminnassa. Nyt ollaan molemmat balls deep yhteisessä yrityksessä”, Majaniemi muotoilee.

Majaniemi on valmistunut kokiksi vuonna 2008 ja tehnyt sen jälkeen alan töitä laidasta laitaan. Oman ravintolan perustaminen on kuitenkin tykyttänyt miehen takaraivossa jo vuosia ja nyt kun sopiva osui kohdille, niin kauaa ei tarvinnut miettiä.

”Aika nopeasti kotoa tuli vihreää valoa. Ja tein kolmen päivän harjoittelujakson täällä ennen lopullista päätöstä, niin vähän tiesi mihin ryhtyy.”

Lastenvaunujen kanssa paikalle rullanneella Huttusella ei taas Hesburgeria kummempaa kokemusta ravintola-alalta aiemmin ollut, mutta hän alleviivaakin sitä, ettei juuri koske keittiöhommiin, vaan hoitaa sitä kaikkea muuta, mitä yrittäjän arkeen kuuluu. Töitten jakautuessa luonnollisesti, molemmille jää myös hieman enemmän aikaa keskittyä perhe-elämään.

”Se on kuitenkin kaikista tärkeintä elämässä”, Majaniemi kiteyttää.

Kuva: Teemu Lahtinen

Tietynlainen ”perhemäisyys” on ollut läsnä myös Jännä-Jussin yli 60-vuotiaassa historiassa, sillä ravintolalla on aina ollut vankka vakioasiakaskunta. Majaniemen mukaan vanhat vakioasiakkaat ovat ottaneet paikan modernisoidun ilmeen hyvin vastaan, mutta paljon myös uusia kasvoja on nuoren yrittäjäpariskunnan myötä löytänyt tiensä Vesijärvenkadulle.

”Osan tuntee jo ihan nimeltä ja keskustelunaiheetkin ovat menneet jo selvästi henkilökohtaisempaan suuntaan”, Majaniemi kertoo ja selvästi intoutuu aiheesta: ”Palaute on ollut tosi hyvää ja välillä huonon päivän jälkeen hymy palaa kummasti kasvoille, kun joku kehuu meidän tekemistä.”

Ne ainoat selvästi negatiiviset kommentit ovat liittyneet ravintolan hieman nousseisiin hintoihin sekä siihen, että nimen baari-liite korvattiin ravintolalla.

”Sellaisista ihan pienistä asioista ne negatiiviset palautteet on tullut. Tosin eihän sitä tiedä, mitä tuolla toreilla meistä puhutaan selän takana”, naureskelee Huttunen.

Puhutaan eli ei, mutta pariskunta on selvästi lähtenyt toteuttamaan omaa modernimpaa visiotaan, mutta jättänyt paljon tilaa myös perinteille.

”Lattia, suurin osa kalusteista ja uudelleen maalatut lamput ovat kaikki edellisten omistajien aikaisia. Haluttiin vaalia perinteitä, mutta esimerkiksi keltaiset tapetit ja ruskeat puupaneelit oli pakko pistää vaihtoon, sillä ne imivät kaiken valon itseensä ja tekivät paikasta hieman tunkkaisen”, Huttunen luettelee.

Uutta ja vanhaa löytyy myös lounaslistalta. Läskisoosin kaltaisia annoksia löytyy edelleen menusta, mutta modernimpaa näkökulmaa on haettu esimerkiksi vegaanisista annoksista, joita on tarjolla noin kerran kuussa. Pariskunta haluaisi useammankin tarjota asiakkaille kasvispainotteista ruokaa, mutta menekkiä ei vielä ole tarpeeksi. Myös salaattilounaiden myynti on raahannut, joten niitä on jouduttu vähentämään. Selvästi siis Jännä-Jussin muutos ei ole tapahtunut yhdessä yössä ja kävijäkunta vaatii vielä ”tuhdimpaa pöperöä”.

Mutta oli listalla sitten mikä tahansa annos mustalaisleikkeestä inkiväärillä voimistettuun sosekeittoon, niin ruoan laadusta ei Majaniemi halua tinkiä. Puolivalmisteita ei Jännä-Jussin keittiössä nähdä ja vaalean leivän mies leipoo joka aamu.

”Me halutaan erottua muista sillä, ettei kaadeta raaka-aineita pussista pakkiin ja ruoka on valmista. Myös sesonkiajattelu on meille tärkeää ja yritetään suosia kotimaisia raaka-aineita”, kertoo Majaniemi.

”Jotain raaka-aineita, kuten sieniä ja kevätsipulia, saadaan suoraan myös meidän vanhemmilta. Takapihalta lautaselle”, Huttunen lisää.

Kuva: Teemu Lahtinen

Jännä-Jussin omistajapariskunta on selvästi löytänyt oman tyylinsä tehdä asioita, eikä pelkää uudistaa perinteisen lounasbaarin ehkä kaavoihinkin kangistuneita toimintatapoja. Hyvänä esimerkkinä käy esimerkiksi iltaravintolatoiminnan aloittaminen jossain vaiheessa, kunhan on varaa palkata toinen työntekijä. Lisäksi Majaniemi ja Huttunen ovat päättäneet hakea anniskelulupia, joiden myötä ruokajuomaksi voisi valita hyvän viinin tai kotimaisen pienpanimo-oluen.

”Keskikaljakuppilaa tästä ei kuitenkaan tule, vaan määrän sijasta panostetaan laatuun myös juomissa”, Huttunen summaa.

Anniskelutapahtumista Jännä-Jussilla onkin jo hieman kokemusta, sillä ravintola on ollut syöttämässä juhlakansaa UGH-festivaaleilla sekä Walimo Mayhem -iltamissa liikuteltavien grilliensä kanssa. Tulevaisuudessa kaksikon tarkoitus olisi panostaa enemmänkin tapahtumiin, sillä Majaniemen mukaan ne ovat piristysruiskeita keittiöarjen keskelle.

”Porukka pitää hauskaa ympärillä ja pääsee ihan eri lailla itsekin juhlafiilikseen kuin vaikkapa lounasta tarjoillessa”.