”Reipas on rautaa” laulettiin menneinä vuosina. No, rautakin taipuu ja sulaa tarpeeksi kuumissa oloissa. Vuonna 1996 jalkapallossa kovimmat paikalliset kilpakumppanit Lahden Reipas ja FC Kuusysi fuusioituivat ja syntyi FC Lahti. Tämä oli monelle kova pala, eikä kaikki ole varmastikaan vieläkään toipuneet siitä. Reipas on ollut paljon muutakin kuin jalkapalloseura. Reipas-nimen alla on seura ollut monessa mukana, ja kaikki tiet johtavat Viipuriin.

Reippaasti historiaa

Viipurin Reipas ry Lahdessa toimiva voimisteluseura. Viipurin Reipas perustettiin nimenomaan voimisteluseuraksi vuonna 1891 ja seura olikin erittäin menestyksekäs. Reippaasta muodostui yleisseura, kun 1900-luvulla mukaan tuli myös jalkapallo, jääkiekko ja jääpallo. Jalkapallossa seura saavutti useita finaalipaikkoja, muttei koskaan mestaruutta. Jääpallossa menestys oli vaatimatonta. Uudessa lajissa jääkiekossa, Viipurin Reippaan jääpalloilijat osallistuivat vuonna 1928 pelattuihin ensimmäisiin jääkiekon Suomen mestaruuskilpailuihin ja saavuttivat jääkiekon Suomen mestaruuden. Se on jääkiekossa seuran toistaiseksi ainoa. Viipurin Reippaan mestaruusviiri komeilee nykyisin Lahden jäähallin katossa.

Reippaan seuratoiminta joutui muuttamaan jatkosodan jälkeen Lahteen vuonna 1945. Samalla seuratunnus Viipurin linna vaihtui Lahden kaupungintaloksi. Reippaasta muodostui lahtelainen yleisseura, Lahdessa se jatkoi toimintaansa mm. jalkapallossa, jääpallossa ja jääkiekossa. Toiminta jatkui Viipurin Reippaan nimellä vuoteen 1962 asti jolloin se muutettiin Reippaaksi ja vuonna 1963 Lahden Reippaaksi.

Kiekkoreippaasta Pelicansiksi

Jääkiekossa seura voitti Suomen Cupin vuonna 1966, jääpallotoiminta loppui vuonna 1968. Vuonna 1975 jalkapallo ja jääkiekkotoiminta erotettiin toisistaan, jolloin syntyi jääkiekkoseura Kiekkoreipas. Tällä nimellä edettiin aina vuoteen 1989, jolloin miesten edustusjoukkue erotettiin omaksi organisaatioksi, Hockey Reippaaksi. Junioritoiminta jatkui Kiekkoreippaan vastuulla, ja seura lienee yhä maan suurimpia jääkiekon junioriseuroja. Monelle lahtelaiselle jalkapallon ja kiekon harrastajalle Reipas tuli tutuksi, ja itsekin pelasin Kiekkoreippaassa vuosina 1989-96.

Kun Hockey Reipas ajautui konkurssiin vuonna 1992, sen pohjalta perustettiin uusi joukkue nimeltään Reipas Lahti. Kuitenkin jo vuonna 1996 lahtelaisen edustuskiekkoseura sai kokonaan uuden ilmeen, ja Reipas-nimi päätetttin vaihtaa imago- ja markkinointisyistä: perustettiin Pelicans, millä nimellä se toimii nykyään.

Reippaasta on varattu NHL:ään mm. Raimo Summanen (v. 1982), Janne Laukkanen, Marko Jantunen (v. 1991) ja Toni Lydman (v. 1996). Kiekkoreippaan kasvatteja ovat mm. Kari Eloranta, Erkki Laine, Hannu Koskinen ja Pasi Nurminen. Erkki Laine menehtyi traagisesti vuonna 2015 ja hänen muistolleen pystytettiin patsas jäähallin edustalle joulukuussa 2017.

Futiksessa fuusio vihulaisen kanssa

Jalkapallossakin Reipas tuli tiensä päähän 90-luvulla. Vuonna 1996, jolloin – monien järkytykseksi – Reipas fuusioitui Lahden Kuusysin kanssa, jolloin syntyi FC Lahti. FC Lahti sai Kuusysin I-divisioona paikan ja FC Pallo-Lahti sai Reippaan paikan Kakkosessa. Kuusysi ja Reipas jatkoivat omina junioriorganisaatioina, mutta myöhemmin  perinteikkäät Reipas (v. 2012) ja Kuusysi (v. 2011/2018) palasivat aikuisten alasarjoihin. Tulevalla kaudella Reipas-Kuusysi -paikallishegemoniaa saadaan kokea kolmosdivarissa.

FC Lahden yhteydessä syntyi myös ihastusta ja pahennusta herättännyt löyhä kannattajien yhteenliittymä FCLK. Kuusysi oli aina ollut se ”oma” joukkue, ei fuusio silti tuntunut kovinkaan vieraalta ajatukselta. Myöhemmin FC Lahdesta muodostui tärkeä joukkue, ja jossain vaiheessa tuli käytyä vieraspeleissäkin asti.

Kirjoja ja gyldyyriä

Reipas täytti vuonna 2016 kunnioitettavat 125 vuotta ja perinteikkään seuran taivalta juhlittiin monin eri tavoin, mm. tapahtumin ja Timo Taulon toimittamalla Reipas 125 vuotta -kirjalla. Jouko Heinonen oli julkaissut vuonna 1995 Reippaan historiikin nimeltään Reippaat sata vuotta.

Taulo myös ohjaa ensi kesänä Ainopuiston kesäteatteriin näytelmän Viipurin Reippaasta ja sen voimistelijoista.
Helmi-maaliskuussa elokuvateatteri Kino Iiriksessä pyörähtää ohjelmistoon Kari Vähävuoren tekemä puolituntinen dokumentti Lahden Reippaan jalkapalloilijoiden matkasta Afrikkaan vuosilta 1964-65.

Katetusta tekojääradasta Isku Areenaksi

Suomen ensimmäinen jäähalli oli Tampereen jäähalli eli Hakametsän halli. Se valmistui vuonna 1965 Suomessa järjestettäviin jääkiekon MM-kisoihin. Lahteen saatiin tekojäärata vuonna 1965. Vuonna 1973 tekojäärata katettiin ja Lahtikin sai jäähallinsa. Tosin puhuttiin että halli ei olisi halli vaan katettu tekojäärata. Aikoinaan jota kuinkin jäähallin kohdin sijaitsi suppa, joka sittemmin täytettiin. Tietysti voi vaan arvailla toimiko supan jää pelikenttänä ennen tekojäärataa?

Itse kävin ensimmäisiä pelejä katsomassa 1980-luvun puolivälin jälkeen. Muistan noilta ajoilta sen, että halli oli jo tuolloin varustelutasoltaan hyvin alkeellinen ja esimerkiksi katsomorakenteet olivat jotakuinkin lankkurivistöt betonialustalla. Luultavasti suomalaisten jäähallien taso ei yleisestikin ollut häikäisevä, mutta Lahden halli tuntui olevan olosuhteiltaan vaikea paikka monelle vierasjoukkueelle.

Toki hallia on modernisoitu, pääasiassa sisältä. Suurimmat remontit tehtiin 1990- ja 2000-luvuilla. Muun muassa hallin lämpöeristystä, vesikattoa, valaistusta, äänentoistoa on parannettu. Monelle on jäänyt elävästi mieleen hallin keskellä ollut tulostaulukuutio, jossa oli mekaaniset viisarit. Vuonna 1992 hallin länsipäähän saatiin uusi tulosnäyttö ja tästä komeasta tulostaulusta luovuttiin. Usein mietin ennen nukkumaanmenoa, että missähän kello on nykyään.

Vuonna 1998 hallissa tehtiin isoja rakenteellisia muutoksia, mm. kaukalo siirrettiin kolme metriä lähemmäksi pääkatsomoa, sitä ennen katsomon ja kaukalon erotti leveä käytävä. Samalla leveää kaukaloa kavennettiin. Lisäksi halliin rakennettiin 15 ”katkarapuaitiota” ja samalla saatiin uusi moderni pelikello. Vuonna 2009 paikalle vaihdettiin moderni nk. mediakuutio. Aika ajoin Lahteen on haikaltu uutta jää- ja/tai monitoimihallia mm. Launeelle. Halli on jäänyt nykyiselle paikalleen, ja sitä on remontoitu nykyajan vaatimuksiin sopivaksi. Nykyisin Lahden jäähalli tunnetaan nimellä Isku-Areena.

Nostalgiaa kaudelta 1990-91

Vimeosta löytyi mielenkiintoinen – itselle mielenkiintoinen – Hockey Reippaan maalikooste SM-liigan kaudelta 1990-91. Mukana videolla vilisee sellaisia legendoja kuten Erkki Laine, Matti Hagman, Kari Eloranta, Oldrich Valek, Erkki Mäkelä, Marko Jantunen ja Janne Laukkanen. Se lienee kiinnostavan niitä, jotka tuolloin seurasi aktiivisesti Reippaan edesottamuksia. Noihin aikoihin tuli itsekin käytyä lähes jokaisessa kotipelissä, sillä Kiekkoreippaan juniorina se oli suorainen velvollisuus. Kausikortti oli jokakautinen pakko-ostos.

Kaudella 1990-91 Hockey Reipas sijoittui SM-liigassa seitsemänneksi, jääden pisteen päähän pudotuspelipaikasta.  Samanlaista eli edes kohtuullista menestystä ei sitten Reippaan väreissä tullutkaan vaan koko pulju meni nurin. Ja myöhemmin väritkin vaihtuivat Pelicansiksi. Tosin, jaksan vieläkin ihmetellä nimivalintaa, jota en ymmärrä. Vaikken ymmärrän, hyväksyn sen ja olen asian kanssa sinut.

Videossa näkyy hyvin myös minkälainen Lahden jäähalli oli tuolloin. Hallissa olí tuolloin se aiemmin mainittu  ”tulostaulu”, joka näkyy ensimmäisen kerran noin viiden minuutin kohdalla. Äänessä videolla on pääasiassa muuan Antero Mertaranta, joka selosti Reippaan pelit paikallisradioon.

Nostalgisia hetkiä Hockey Reippaan parissa https://vimeo.com/95644914

JAA
Edellinen artikkeliContrastia harmaaseen arkeen
Seuraava artikkeliLahen Ajat muuttuu kuukausijulkaisuksi
Sauli Hirvonen
Sauli Hirvonen on syntyperäinen lahtelainen, kotiseutuaktiivi, joka tykkää puuhastella mm. Lahti-Seurassa, Päijät-Hämeen elokuvakeskuksessa, Lahden rautatieharrastajissa ja muissa yhdistyksissä. H än kirjoittaa Lahen Lehteä sekä taittaa ja toimittaa Hollolan Lahti -lehteä. Raksamiehen muita harrastuksia mm. osa-aikainen yrittäminen (eli) the puuhastelu) ja karate. lahenlehti.net instagram.com/saulihirvonen