Kuva: Jani Uhrman

Lahti koki vuoden 2015 vaihtuessa uuteen lähihistoriansa suurimman mullistuksen, kun se yhdistyi rakkaan naapurinsa Nastolan kanssa yhdeksi kunnaksi. Samalla hetkellä alueellisesti pienenä kuntana tunnetun Lahden pinta-ala kasvoi yli kolminkertaiseksi ja kaupungin asukasluku pompsahti veitsenterältä tukevasti sadan tuhannen paremmalle puolelle. Lahti ulottuu nyt idässä Iittiin saakka ja pohjoisessa yhteistä rajaa piirretään Heinolan kanssa.

Kuva: Jani Uhrman

Tavan lahtelaisen silmin katsottuna Nastola näyttäytyi vuosikymmeniä sitten kasvaneena teollisuustaajamana, jonka kehitys oli taantunut lähinnä kyljessä riivaavaksi etäpesäkkeeksi. Lahti taas oli nastolalaiselle se ilkeä isoveli, joka pääsi hätyyttelemään kansallista kärkeä vain työttömyystilastoissa, ja joka veisi paikkakunnalta mennessään koulut, työpaikat ja muut vetovoimatekijät. Mielikuvat eivät olleet kovin valoisia kumpaankaan suuntaan. Päättäjät kuitenkin viisaudessaan löysivät siinä määrin perusteita yhteiselle polulle, että kunnat yhdistyivät ja vuonna 1869 perustettu Nastola siirrettiin hallinnollisesti Lahden kaupunkiin. Nastolan kunnanvaltuustossa äänet menivät täpärästi 22-21 kuntaliitoksen eduksi. Lahdessa päätös syntyi yksimielisesti. Yhdistymishetkellä Nastolan väkiluku oli 14835. Samankaltaista väkimäärää asuttaa muun muassa samaa Lahden keskustaajamaa hyödyntävä Orimattila, joka toimii omana itsenäisenä kaupunkinaan ja on laajentumassa kohti radanvartta haamukylä Hennan mitalla.

5 Jakomäkeä = 1 Rakokivi

Rakokivi on Nastolan kaupallinen keskus. Se näyttää parhaat päivänsä jo kokeneelta parin ruokakaupan ja muutaman vanhan helsinkiläisen lähiöostarin koalitiolta. Rakokivestä voi löytää kaiken tarpeellisen päivittäiseen elämään, mutta siihen shoppailut hyvin pitkälti tyssäävät. Vaativampien tarpeiden perässä pitää matkata Hanskintoria edemmäs kalaan, Villähteen porteilla sijaitsevaan Kauppakaaren keskittymään. Monessa tapauksessa tässä kohtaa on parempi polkaista vielä isompaa silmään ja kaasutella ostoksille suoraan vanhan Lahden alueelle. Paljon puhutaan siitä, että kaupallisten palveluiden jakautuminen useammalle rintamalle ovat osaltaan heikentäneet Rakokiven euroa. Tässä tapauksessa pirunsarvia on soviteltu juuri Varjolanrinteessä sijaitsevan Kauppakaaren otsalle. Mutta koska tämäkin pitää käytännössä sisällään enää vain S-Marketin ja Tokmannin, on syyllisiä haettu myös vanhan Nastolan rajojen ulkopuolelta, esimerkiksi Launeen markettihelvetistä ja Karisman ostoskeskuksesta. Oli syyllinen lopulta sitten kuka tai mikä tahansa, on Rakokivi selvästi sekä julkisivullisesti että kaupalliselta tarjonnaltaan entrauksen tarpeessa. Muuten kauppapaikkaa kohtaa lopullinen lahoaminen. Toki kysyntä määrää tarjontaa ja niin edelleen.

Kuva: Jani Uhrman

Yhtä naulaa Rakokiven arkkuun nakuteltiin Lidl-myymälän ympärillä velloneessa väännössä. Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Lidl-ketjun Suomessa sulkema myymälä sijaitsi juuri Nastolassa. Se kertonee kaiken tarpeellisen Rakokiven nykytilasta. Kauppapaikka ei ollut tarpeeksi vilkas ja myös kaupan tilat olivat jotain muuta, kuin mitä Lidl myymälöiltä vaatii.

Kuva: Jani Uhrman

Rakokivessä sijaitsevalta torilta poistettiin penkit. Niitä kuluttanut retkue aiheutti häiriötä etsiessään valoisampaa huomispäivää lasiin kääritystä lupauksesta. Paremman tulevaisuuden avaimia voikin tällä haavaa kysellä aukiolla ajoittain päivystävien siististi pukeutuneiden lahkolaisten esitteistä.

Kirkonkylää ja kulttuurin kehtoa

Nastolan kirkonkylällä tyhjillään seisova kunnan virastotalo toimii muistutuksena vanhasta hallinnosta. Vuonna 1804 käyttöön vihityn kirkon seutu oli vuoteen 2016 saakka Nastolan hallinnollinen keskus. Kirkon ympäristössä voi saada näkökulmaa siihen, että Nastola on muutakin kuin ränsistyvää teollisuuskiinteistöä ja tyhjeneviä liiketiloja. Salpausselälle tyypilliset pinnanmuodot tarjoavat hienon harjunäkymän Pikku-Kukkaselle, Kukkasjärven pienemmälle ja läntiselle osalle. Kirkon ja järven välimaastoon jää Nastolan monialainen kulttuurin kehto Taarasti, jonka tiloissa on järjestetty konsertteja ja näyttelyitä. Nyt paikan ikkunasta voi lukea nykyajan sanomaa. Taidekeskus suljettu, soitellaan taas joskus. Paikka on laitettu lokakuusta alkaen odottelemaan taas kesällä järjestettäviä Nastolan Rautalankafestareita, järjestyksessään kahdensiakymmenensiäkolmansia sellaisia. Nastolan kulttuurin koti on lopetettu, takaisin kirkonkylälle imuroimaan lisää alhoa.

Kuva: Jani Uhrman

Sale loimottaa neonvaloillaan kaupallisuuden punaista perkelettä ikiaikaisen piruntorjuntatemppelin ikkunoihin. Miltään ostosparatiisilta ei kirkonkyläkään näytä. Ravintola Turkinpippuri sentään vielä tarjoaa nurkkapöytiään kansansivistyksen ja maailmanparannuksen kehdoksi. Naapurikiinteistössä sijainnut yökerho Marilyn sen sijaan ei tarjoa enää mitään. Kyseinen paheiden pesä on yksi Nastolassa sijaitsevista liekkien viemistä yrityksistä. Marilynin palosta jaettiin myös tuomioita. Bisnestä ei nimittäin saa polttaa tahallaan, vaikka se oma bisnes olisikin.

Kuva: Jani Uhrman

Kylien Nastola

Rakokivi ja Kirkonkylä ovat toki vain pieni, joskin hallitseva osa Nastolan todellisuutta. Entinen Nastolan alue levittäytyy laajalle ja pitää sisällään useita kyliä. Lahden keskustaajamasta katsottuna tunnetuimmat niistä ovat Villähde aivan vanhan Lahden rajaseudulla ja nykyisin kaupungin itäisenä äärilaitana näyttäytyvä Uusikylä. Muista kylistä saattaa kelloja saattaa kilisyttää Immilän myllyn maalauksellisen kaunis seutu kesäkahviloineen, Ruuhijärven rockabilly-festarit sekä E75-tien kylteistä tutut Mäkelä ja Kumia. Pajulahden urheiluopistolle pääset suuntaamalla kulkuneuvosi keulan Kirkonkylältä Kukkasten välistä kohti Kumiaa. Opistokin on saanut osakseen paljon uutta, mutta samalla opisto ja sen auditoriot kaipaisivat sipauksen nykyaikaa sekä pensselin kosketusta. Lounasta opistolla kannattaa kuuleman mukaan nauttia silloin, kun siellä on venäläinen jääkiekkojoukkue leirillä, muutoin kulinaristiset elämykset saattavat jättää odottelemaan.

Uusia rajoja, uusia mahdollisuuksia

Lahti haluaa kasvaa. Alueena kaupunki kasvoi kuntaliitoksen myötä. Suurempi haaste onkin se, miten uudet maa-alueet voitaisiin hyödyntää parhaiten elinvoimaisen kaupungin kokonaiskuvaa tukevalla tavalla.

Kuva: Jani Uhrman

Vanhan Lahden asutus on levittäytynyt mukavasti Nastolaan päin. Kariston ja Villähteen välillä on enää hienoinen kaistale korpitaivalta. Pientaloasutus on pian myös ympäröinyt Kymijärven kokonaisuudessaan. Pitää kuitenkin muistaa, että Nastolaa riittää myös Villähteen ja alueella on monia muitakin järviä ympäröitäväksi.

Nastolan sijainti radan varressa tarjoaa yhden mahdollisuuden. Jotta rataa voisi oikeasti pitää vetovoimaa kasvattavana tekijänä muullekin kuin teollisuudelle, tulisi Nastolan kolmelle seisakkeelle pysähtyä myös junia. Tällä hetkellä Uudestakylästä, Nastolasta ja Villähteeltä pääsee Helsinkiin ilman vaihtoa kahdella aamujunalla. Ja pääkirkolta pääsee iltapäivällä takaisin kahdella vuorolla. Hyvä alku. Vaihdon kanssa sitten vaihtoehdot kasvavat, toki matka myöskin hieman mutkistuu.
Lahden asema kahden tieliikenteen valtaväylän solmukohtana avaa myös uusia mahdollisuuksia koko alueelle.

Kaiken kaikkiaan tulevina vuosina ollaan Nastolan kehittämisen suhteen melkoisessa T-risteyksessä. Alueen karun teollisuustodellisuuden kääntöpuolelta löytyy runsain mitoin kaunista harjumaisemaa järvineen ja kangasmetsineen valjastettavaksi asuin- ja virkistyskäyttöön. Rakokiveen rakennetaan massiivista monitoimitaloa ja kerrostolkulla uutta asutusta. Toisaalta taas Nastolan lukiota ollaan lakkauttamassa ja se vaikuttaa varmasti pitkässä juoksussa asukasrakenteeseen. Rakokivi ja Kirkonkylä näyttävät tällä hetkellä juuri siltä, että alueelta puuttuu nuoret ja nuoret aikuiset. Lukion lakkauttaminen ei tee tähän korjausliikettä.

Kuva: Jani Uhrman

Nastolan sijainti tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia. Se tarjoaa myös mahdollisuuden kaapia rusinat pullasta ja “unohtaa” sitten pulla kaappiin homehtumaan. Se lienee se pahin pelko, joka on pitänyt nastolalaisia varautuneena kuntaliitoksen suhteen.

Tulevina vuosina tehtävät päätökset näyttää lähteekö Nastola kuntaliitoksen vaikutuksesta kukkimaan kohti uutta kevättä. Vai taantuuko alue harmaaksi lapsiperheiden ja eläkeläisten nukkumataajamaksi, jollaisena sen ulospäin näkyvät osat nyt väkisinkin näyttäytyvät.

Tsekkaa TÄÄLTÄ miten pääsimme Nastolaan.
Lahen Aikojen oppaana toimi JOUNI KAIKKONEN.