Lehti kertoi Lahden muotoiluinstituutin saavan neuvottelukunnan. Takana on ammattikorkeakoulun liittyminen yhteen Lappeenrannan teknisen yliopiston kanssa. Toisen tuoreen uutisen mukaan Muotoiluinstituutissa aloitetaan ensi syksynä aivan uusi ”kokemus- ja palvelumuotoilun koulutusohjelma”.

Sinänsä pätevältä tuntuvalla neuvottelukunnalla on edessään outo koulutustaikina, jossa aineksena on ”muotoiluksi” kutsuttu ala, joka ei itse asiassa ole enää mikään ala, vaan kattaa lähes mitä tahansa.

Muotoiluinstituutista on siis nyt vihdoin tulemassa nimensä veroinen laitos, joka voisi itse asiassa kaapata leveään syliinsä myös monen muun Ammattikorkeakoulun alan. Silkkaa muotoiluahan se liiketalouskin on.

Merkkejä kehityksestä on toki ollut havaittavissa jo aiemmin. Joissain muotoilussa muistan esimerkiksi nähneeni graafiselle suunnittelulle ja valokuvaukselle asetetun vain ”muotoilua tukeva tehtävä”. Mutta jo sitä ennen oireellinen merkki tulevasta oli elokuvaopetuksen lopettaminen, joka sai sitten seurakseen muiden taidelinjojen likvidoimisen Ammattikorkeasta. Taidehan on muotoilun selvä kilpailija.

Eikä sekään riittänyt, sillä lopulta sai Muotsikasta lähteä myös Vaatesuunnittelun linja. Siitä on tosin luettavissa oppilaitoksen sivuilta seuraavanlainen outo muistuma:

”Puettava muotoilu: kaupallisesti, funktionaalisesti, eettisesti ja ekologisesti korkeatasoisten puettavien tuotteiden ja tuotekonseptien suunnittelu ja kehittäminen”.

Vieläkin hurjempia käsitemuotoiluja ja tautologisia vyöryjä saa lukea tulevan kokemus- ja palvelumuotoilun koulutusohjelman ja muiden nyky-Muotsikan alojen esittelyistä. Eli vaikkapa seuraavasta:

”Muotoilun ja media-alan uudistavan osaamisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto käsittelee muotoiluajattelua erilaisiin kohteisiin sovellettavana kehittämisprosessina. Muotoiluajattelun hyödyntämiin menetelmiin kuuluvat asiakaskokemusta kehittävä, käyttäjälähtöinen tutkimus, käyttäjiä sekä monialaisia kehittämisryhmiä osallistava yhteiskehittäminen (co-design), ja nopea, kokeileva kehittäminen. Näitä menetelmiä sovelletaan palvelujen, informaatiomuotoilun, digitaalisten tai ympäristömyötäisten ratkaisujen, brändikonseptien sekä toiminta- ja liiketoimintamallien kehittämiseen. Kehittämisratkaisuja suunnitellaan sekä yksityiselle, julkiselle että kolmannelle sektorille.”

Tuota lukiessa ilma alkaa kummasti loppua, mutta mikäpäs siinä, sillä Muotoiluinstituutin uusiin aatteisiin kuuluu myös aineen katoamattomuuden kiistäminen eli ”aineeton muotoilu”.

Ehdotan silti Muotsikkaan vielä yhtä muotoilun alan koulutusohjelmaa. Sen nimi voisi olla ”kielen muotoilu”.