Kuva: Jani Uhrman

Hallille puolisen tuntia ennen kiekon putoamista jäähän, lippu luukulta, kupillinen kahvia kioskista, noja taakse, aivot narikkaan, laidat rymisevät ja basso jytisee kuuloluihin, tauolla toinen kahvi, ehkä olut jos tunnelma äityy oikein vallattomaksi, kuulumisten vaihtamista kavereiden kanssa, kasuaali ruoka-annos, takaisin katsomoon, jee maali, välkkyvät valot kuutiolla, rotsi kiinni, pubin kautta kotiin.

Aika lailla tätä rataa saattaa kulkea keskiverto -kiekkokuluttajan ilta Isku-areenalla. Yksin ei hänen tarvitse hallista elämystään hakea, sillä viime kaudella Pelicansin otteluita kävi katsomassa keskimäärin noin 4000 henkilöä. Kompakti Isku-areena tarjoaa sympaattisen ja mukavan miljöön sporttiviihteelle ja pienen kylän verran erilaisia palveluita. Ottelutapahtumaan voi saapua kuin valmiiseen pöytään, sillä kaikki on tehty valmiiksi yleisön viihtymistä silmällä pitäen.

Langat käsissä

Pelicansin mediatuottaja Samuli Kaikkonen vastaa siitä, että ottelutapahtuma toimii kokonaisuutena. Hänen kohdallaan valmistautuminen alkaa useita päiviä ennen ottelua. Kauden ääriviivat on piirretty jo ennen sen alkamista ja ottelupäivänä tämä suunnitelma pistetään täytäntöön. Huomioon pitää tietysti ottaa myös ottelukohtaiset muuttujat, jotka eivät vielä ennen kauden alkua ole ollut tiedossa.

”Minun tehtäväni on kasata kaikki huomioon otettavat seikat yhdeksi manuaaliksi ja pitää huoli siitä, että kaikki otteluorganisaation jäsenet ovat tietoisia siitä mitä tapahtuu, ja mitä pitäisi tapahtua”, sanoo Kaikkonen.

Koska eri profiilin ottelut vaativat eri määrän resursseja, ei Kaikkonen uskalla arvailla tarkkaa ottelutapahtuman sitomaa henkilömäärää. Karkeasti hän veikkaa lukeman sijoittuvan jonnekin sadan ja kahden sadan välimaastoon riippuen hieman vastustajasta, viikonpäivästä ja siitä ketä lukuun lasketaan mukaan.

”Tiistain otteluun, johon tiedetään tulevan 3000 katsojaa ei panosteta niin paljon ihmisresursseja kuin tapaninpäivän HIFK –otteluun”, valottaa Kaikkonen.

Kuva: Jani Uhrman

Ottelupäivä pitää Pelicansin toimiston väen kiireisenä. Jäähallin ovet avataan yleisölle tuntia ennen ottelun alkua. Siihen mennessä pitää kaiken olla valmista. Kauden alussa tapahtuman järjestäminen vie aina enemmän energiaa. Tekemisen myötä ottelupäivän kulku vakiintuu ja tekijät säästyvät paljon turhalta juoksemiselta.

”Kauden ensimmäisissä otteluissa homma menee hyvin helposti siihen, että juoksen ympäri hallia sammuttelemassa pieniä tulipaloja. Veikkaisin, että minulle kertyy pelin aikana kilometrejä mittariin yhtä paljon kuin pelaajilla kaukalossa. Kauden edetessä ottelutapahtumaan muodostuu kuitenkin kaava, joka on helppo monistaa seuraaviin tapahtumiin”, kertoo Kaikkonen.

Olutta, makkaraa ja sirkushuveja

Kaksi tuntia ennen ottelun alkua hallin käytävillä alkaa jo kuhista. Kioskeissa ja ravintoloissa työskentelevä väki täyttää hyllyjä ja pistää paikkoja kuntoon. Ravintolapäällikkö Tapio Soukan vastuulla on se, että kioski- ja ravintolapalvelut toimivat moitteettomasti. Soukan mukaan ihmisten syöttämisestä ja juottamisesta vastaava ryhmä on noin 60 hengen vahvuinen.

”Luku muodostuu Baarien ja vip-tilojen tarjoilijoista, keittiöhenkilökunnasta ja kioskimyyjistä.”

Kuva: Jani Uhrman

Noin puolet organisaatiosta on Kiekkoreippaan juniorien vanhemmista koostuvaa talkooporukkaa, joiden kioskeissa tehdystä työstä tilitetään korvaus heidän lastensa joukkueille.
Soukan mukaan ravintolaväki saapuu hallille hyvissä ajoin. Heidän saapumisensa on porrastettu siten, että puolitoista tuntia ennen ottelun alkua koko orkesteri on hallilla täydessä vahvuudessaan.

”Valmisteluihin tarvittava aika riippuu pisteestä, jossa työskentelee. Jossain saattaa puoli tuntia riittää valmistautumiseen. Toisaalta taas Pelicans lounge katettiin jo päivällä.”

Ennaltaehkäisevää järjestyksenvalvontaa

Isku-areenan uudessa aulassa on turvallista oleskella puolitoista tuntia ennen ottelun alkua. Järjestyksenvalvojat ovat kokoontuneet sinne tehtävänjaolle, jossa turvallisuuspäällikkö Joni Qvintus jakaa tehtävät ja antaa infoa ottelutapahtumaan liittyvistä asioista.
Riskiarvio jokaisesta ottelusta tehdään poliisin kanssa jo ennen kauden alkua, jotta tiedetään millainen määrä järjestyksenvalvojia kuhunkin otteluun tarvitaan. Riskiarvioon vaikuttavia tekijöitä on muun muassa vastustajan kannattajat ja ottelun ajankohta.

”Pureudumme jokaiseen tapahtumaan erikseen myös viikkotasolla ja otteluihin asetetaan aina poliisin vaatimuksia hieman suurempi määrä järjestyksenvalvojia. Toisten joukkueiden kannattajat ovat alttiimpia aiheuttamaan järjestyshäiriöitä kuin toisten. Viikonloppupelit ovat arkipelejä rauhattomampia, johtuen runsaammasta alkoholin käytöstä sekä suuremmista yleisömääristä.”, sanoo Qvintus.

Järjestyksenvalvojien määrässä saattaa otteluiden välillä olla jopa parin kymmenen henkilön heittoja. Minimissään ottelutapahtumaa turvaa noin 40 henkilöä, parhaimmillaan hallilla ja sen ympäristössä päivystää jopa 60 tekijää. Ensimmäiset heistä saapuvat pari tuntia ennen ottelun alkamista valvomaan liikennettä parkkipaikoilla ja niiden ympäristössä. Muut saapuvat vasta tehtävänjakoon.

Kuva: Jani Uhrman

Qvintus on sitä mieltä, että turvallisuudesta vastaavien henkilöiden tärkein tehtävä hallilla on ennaltaehkäistä mahdollisia häiriötilanteita. Varsinaisia järjestyshäiriöitä hallilla on vähän, varsinkin kun suhteuttaa sen viikoittain hallille saapuvan yleisön määrään.

”Meidän pääasiallinen tehtävämme on olla läsnä ja puuttua uhkaaviin tilanteisiin ajoissa, jotta varsinaiselta rettelöinniltä vältyttäisiin. Jäähallilla kyse on perhetapahtumista ja puuttumiskynnys tilanteisiin on siten matalampi kuin esimerkiksi yökerhoissa”, kertoo Qvintus.

Vippejä ja lippuja

Otteluun saapuva tarvitsee tietysti pääsylipun. Sellaisen voi hankkia etukäteen, tai ostaa sen jäähallin lippuluukulta. Lippujen ja kausikorttien myynnistä vastaavan Moona Villan mukaan valmistelevaa työtä tehdään useita päiviä ennen ottelua, mutta kiire kulminoituu aina ottelupäivään.

”Lippuvarausten tekeminen, niiden kirjaaminen järjestelmään sekä mahdollisesti niihin liittyvä laskutus kuuluvat valmistaviin töihin. Lipuista ja niiden hinnoista tulee paljon kyselyitä nimenomaan ottelupäivänä. Niihin reagoiminen katkaisee aina rutiininomaisen valmistelutyön.”

Kun ottelun valmistelut on tehty, siirtyy Villa 3-4 hengen ryhmän kanssa vastaamaan lippujen ovimyynnistä ja siitä, että varatut liput löytävät omistajansa.

”Tuntia ennen ottelun alkua siirrytään lippupisteisiin ja siellä ollaan yleensä toisen erän alkuun saakka, jolloin viimeisetkin katsojat ovat yleensä saapuneet”

Lipunmyyntivuoron jälkeen Villan tehtäviin kuuluu vielä ovimyynnin tilitykset ja raportointi.

Palvelupäällikkö Irene Wallin vastaa aitioiden ja loungen varauksista, myymisestä ja siitä, että kaikki sujuu näiden kohdalla mallikkaasti. Hänellä on apunaan kolme aitioemäntää, jotka ottavat aitiovieraat vastaan ja huolehtivat ottelun aikana heidän tarpeistaan.

”Kun laskee mukaan vielä tarjoilijat ja portsarit, niin puhutaan varmaan parinkymmenen hengen porukasta”, kertoo Wallin.

Ovet aukeavat Vip-asiakkaille puolitoista tuntia ennen ottelun alkua, jotta he ehtivät ruokailemaan rauhassa. Wallin vastaa siitä, että kaikilla aitioihin tulevilla on tarvittavasti tietoa siitä, miten homma toimii käytännössä.

”Kun kiekko putoaa jäähän, niin minun työni on hyvin pitkälti tehty. Ohjeistan asiakkaita ja varmistan, että kaikki löytävät oikeisiin aitioihin ja tietävät miten siellä toimitaan”, snoo Wallin.

Mediakolmikko ohjaa kuutiota

Villan ja Wallinin toimenkuvat eivät välttämättä näy tavalliselle kiekkojännärille. Hallissa tehdään myös työtä, jonka tarkoituksena on nimenomaan kuulua ja näkyä. Kolmihenkisen AV-tuotantotiimin vastuulla on kaikki se, mitä hallin katossa roikkuvasta mediakuutiosta näkyy.

”Käytännössä materiaalit ovat jo valmiina ja me päätämme, milloin niitä näytetään”, sanoo tiimin ohjaajana toimiva Aki Lappalainen.

Kuva: Jani Uhrman

Mediatiimi saapuu hallille yleensä pari tuntia ennen ottelun alkua valmistautuakseen illan koitokseen. Vaikka heidän käyttämä tekniikka onkin kokenut pienen päivityksen tälle kaudelle, on otteluissa silti selkeä kaava, jonka mukaan toimitaan.

”Vaikka ottelutapahtumat ovatkin aina erilaisia, menee meidän hommat aikalailla rutiinilla. Välillä tulee paljon katkoja ja toisinaan taas ei juuri ollenkaan. Sovitut asiat on saatava näytettyä”, sanoo Lappalainen.

Tunnelma kattoon tanssien

Pelicans Dance Girls on myös näkyvä osa ottelutapahtumaa. He ovat ottelun alkaessa vastaanottamassa joukkueita jäälle ja nostattavat pelin aikana tanssimalla hallin tunnelmaa. Tanssiryhmään kuuluu seitsemän tanssijaa, joista keskimäärin viisi osallistuu yksittäiseen otteluun.
Dance Girlsin vetäjän Ira Karjalaisen mukaan ryhmän jäsenet tulevat hyvin erilaisista tanssitaustoista, joten sulautuminen yhdessä toimivaksi yksiköksi vaatii tunteja salilla.

”Treenasimme koko kesän 2 kertaa viikossa toistakymmentä erilaista koreografiaa. Kauden startattua jää harjoittelu pois, kun pelejä on niin tiiviisti”, sanoo Karjalainen.

Kuva: Jani Uhrman

Tansseja ryhmä suunnittelee paljon yhdessä, mutta mukana on myös erillinen koreografi tuomassa ulkopuolista näkemystä ja osaamista. Karjalaisen mukaan koreografioita ei muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta tehdä tietylle kappaleelle, vaan tanssi valitaan aina siinä hetkessä, kun kappale alkaa soimaan.

”Tanssit pitää olla hyvin opeteltu, jotta ne lähtevät kuin itsestään. Ryhmän jäsenet eivät ennalta tiedä, mikä biisi tulee milloinkin. Poikkeuksena ovat esimerkiksi maaleihin tai jäähyihin sidotut kappaleet”

Vaikka ottelutapahtuman sisäänsä kätkemien tekijöiden määrä ei vieläkään tarkalleen selvinnyt, on lukema huomattava. Suosituimmissa otteluissa se sitoo pitkälle toista sataa henkilöä. Jotkut ovat ottelun aikana hyvin näkyvissä rooleissa, toisten tekemä aherrus taas näkyisi vasta sitten, jos sitä ei tehtäisi.
Ekosysteemin on oltava vahva ja toimiva ja kaikkien sen osien on loksahdettava paikoilleen toimenkuvasta riippumatta, jotta liitokset kestävät.  Vahvat perustukset auttavat. Tämä sirkus kun kasataan syksyn ja talven kuluessa viikoittain, joskus useamminkin.