Juttusarjan ensimmäisessä osassa etsimme lahtelaisuuden lähteitä musiikin ja eri aikakausien voimakkaiden nuorisokulttuurien kautta. Jutussa kollektiivisen lahtelaisen kaupunkiminän yhtäläisyyksiksi löytyi tietynlainen kovuus ja suoraviivaisuus, josta kaupungin asukkaat osaavat olla ylpeitä. Lahden kompakti koko taas on luultavasti vaikuttanut siihen, että nuoressa kaupungissa on syntynyt hyvin voimakkaita ilmiöitä, joiden taakse tekijöiden ja heidän seuraajiensa on ollut helppo asettua. Kaupunkilaisten hyvästä kotiseutu-itsetunnosta kertoo se, että lahtelaiset osaavat naureskella itselleen, eikä ulkoapäin kuuluvasta lahtelaisuudelle räkättelystä tehdä isoa numeroa. Päinvastoin mastokaupungin asukeilla tuntuu olevan erinomaisen hyvä taito kääntää myös kaupunkia koskevat negatiivisemmat asiat voimavarakseen.

Lahtea on tituleerattu monessa yhteydessä urheilukaupungiksi, eikä suotta. Onhan täältä lähtöisin moni menestyksekäs urheilun menestystarina. Usein Lahden imago urheilukaupunkina yhdistetään myös pohjoismaisiin hiihtolajeihin, mutta kaupungilla on vahva edustus myös ns. suurten palloilulajien sarjoissa.
Juttusarjan toisessa osassa kaivamme lahtelaisuuden lähdettä esiin nimenomaan urheilun kautta, sillä onhan se yksi eniten ihmisiä maailmassa liikuttavista ja yhdistävistä tekijöistä. Miten urheilu ja lahtelaisuus tukevat toisiaan ja onko urheilun saralta löydettävissä lahtelaisuuden punaista lankaa? Tekijöitä, näkijöitä ja kokijoita. Olisiko heillä sanansa sanottavana?

Lahti herättää tunteita

Roope Suonio on syntyperäinen lahtelainen ja entinen ammattiurheilija, joka ehti pitkälle toista vuosikymmentä kestäneellä ammattilaisurallaan edustaa pääsarjatason koripalloseuroja niin Lahdessa kuin muuallakin Suomessa. Aktiiviuransa jälkeen Suonio on ollut rakentamassa Namika Lahden raunioiden viereen uutta kivilinnaa nimeltä Lahti Basketball. Seura on nostanut lahtelaisen koripalloilun pikaisesti mutta vakaasti takaisin suomalaisen koripalloilun pääsarjaan, ja on lyhyen historiansa aikana hilannut Lahden lipun korkealle torniinsa. Suonio on Lahti Basketballin perustajajäsen ja toiminnanjohtaja, ja tietää erittäin hyvin mistä palikoista tämän lahtelaisen urheilu-instituution peruskivi on muurattu.

“Kun seura perustettiin me halusimme tulla näyttävästi ulos. Ajatuksena oli, että tuomme Lahtea voimakkaasti esiin. Se ajatus on oikeastaan kantanut tähän päivään saakka. Markkinoinnissa ja videoissa yritämme tuoda sellaisia paikkoja Lahdesta esille, joita ei muualla juuri näytetä. Yleensä paikat ovat vähän rosoisempia, jotka pönkittävät omaa mielikuvaamme Lahdesta urbaanina kaupunkina.”

Vaikka Lahti lähiöineen on hyvin puistomainen ja vehreä, on yleinen mielikuva kaupungista usein hyvin katupölyn sekainen. Teollisuuden kasvun myötä voimakkaasti kasvaneelle kaupungille on jäänyt betoninen leima, joka saattaa osaltaan olla myös yksi lahtelaisuutta määrittävä tekijä.

“Uskon, että mielikuva urbaanista rosoisuudesta liittyy paljolti siihen, että Lahti on perinteinen duunarikaupunki, eikä täällä pelätä työntekoa. Kääritään hihat ja tehdään, eikä kysellä tyhmiä. Tai kysellään vasta jälkikäteen”, pohtii Suonio.

Myös lahtelaisia urheilijoita on Suonion mukaan yhdistänyt määrätietoinen työnteko ja jopa ajoittainen tuulimyllyjä vastaan kamppaileminen. Täällä on potkittu jäistä palloa Suurhallin seinään ja milloin mitäkin valtavirrasta hieman poikkeavaa, jotta menestystä on saavutettu. Suonion mielestä kaupungin urheilupiirit ovat aina olleet hyvin yhtenäiset jopa yli lajirajojen. Tämän hän uskoo johtuvan paljolti kaupungin kompaktista koosta.

“Vaikka kaupunkilaisten identiteetti jakaantuu jossain määrin myös asuinalueittain, on lahtelaisuus ollut täällä aina isompi tekijä kuin esimerkiksi lähiö-identiteetti. Kun mennään suurempiin kaupunkeihin, voivat lähiöt nousta tärkeämmiksi määrittäviksi tekijöiksi. Jos ajatellaan vaikka Helsinkiä, niin stereotyyppisen itähelsinkiläisen profiili on aika erilainen kuin vaikka lauttasaarelaisen”, Suonio sanoo.

Pääkaupunkiseudun läheisyys ruokkii kaupungissa pienimuotoista altavastaajan asemaa, joka takaa kaupunkilaisten yhtenäisyydestä vieläkin tiiviimpää. Yhteisten asioiden taakse asetutaankin usein sankoin joukoin.

“Mielestäni Lahdessa on aina ollut tosi vahva “me vastaan muut” henki, joka heijastuu varsinkin pääkaupunkiseudusta tosi voimakkaasti. Ei se ole mitään alemmuudentuntoa, vaan sellaista pikkuveljen varpailleen nousemista. Esimerkiksi koripallossa helsinkiläiset joukkueet ovat aina olleet päävastustajia”, kertoo Suonio.

Ulkopuolisilla on Lahdesta Suonion mukaan hyvin usein jonkinlainen mielipide. Se on hänen mielestään osoitus siitä, että lahtelaisuus todellakin on oma juttunsa. Lahtelaisilla on yhteinen sielu, jota henkiä ulospäin.

“Hajuton, väritön ja mauton olisi kaikista pahinta. Hyvät asiat tuppaavat olemaan sellaisia, joista kaikilla on mielipide, joko hyvä tai huono. Lahti herättää tunteita, ja se kertoo siitä, että täällä on jotain hyvää. Kyse on varmasti juuri siitä, että nuoreksi kaupungiksi Lahdessa on poikkeuksellisen vahva identiteetti. Sillä, onko yleinen mielipide lahtelaisista ja lahtelaisuudesta totuus, ei ole oikeastaan väliä. Totuus on varmasti jossain siellä välimaastossa”, Suonio päättelee.

Omaa juttua muista välittämättä

Urheilu on viihdettä ja sitä tehdään hyvin pitkälti yleisön ehdoilla. Tästä vinkkelistä tarkasteltuna kannattajilla saattaaisi siis olla oma painava sanottavansa siihen, miten urheilutoimijat pönkittävät paikallista identiteettiä.

Markus Määttä on asunut koko elämänsä Lahdessa. Hän on yksi jääkiekkoseura Pelicansin kannattajatoimintaa masinoivan ryhmittymän vetäjistä. Kannattajaporukan “kattojärjestönä” toimiva Lahen Turkoosi ei ole mitenkään virallisemmin järjestäytynyt organisaatio, vaan sen toiminnan tarkoituksena on koota Pelicansin kannattajia näkyvästi ja kuuluvasti seuran taakse sekä koti- että vierasotteluissa. Määtän mukaan Pelicans ja sen kannattajat on oivallinen esimerkki Suonionkin mainitsemasta “me vastaan muut” -hengestä.

“Pelicansilla ja sen kannattajilla on ollut aina jonkinlainen altavastaajan asema. Meille on jossain porukoissa vähän jopa naureskeltu. Olemme kuitenkin aina pyrkineet vetämään omaa juttuamme ajattelematta liikaa sitä, mitä muut meistä ajattelevat”, sanoo Määttä.

Määtän mielestä rehellisyys ja aitous ovat lahtelaisuuden tunnusmerkkejä. Hän uskoo lahtelaisuuden olevan ehdottomasti tunnistettava käsite, jonka voimakas luonto saattaa johtua osittain ulkopuolelta tulevasta Lahti-kuvasta. Myös Pelicansin kannattajakatsomossa kotiseutuylpeyttä tuodaan vahvasti esille.

“Ollaan ehkä jotenkin omaperäisiä ja ehdottoman tunnistettavia. Lahtelaisuus on jotenkin viime vuosina tullut enemmän pinnalle ja sitä halutaan korostaa monissa yhteyksissä enemmän kuin aiemmin. Meillä alkaa olemaan vahva käsitys siitä, mitä lahtelaisuus on. Sitä käsitystä taas ruokkii ulkopuoliset mielkuvat. Meidän katsomossa lahtelaisuus näkyy usein jopa voimakkaammin kuin itse Pelicans”, sanoo Määttä.

Jos seuran perustamisen aikoihin 1990-luvun lopulla Pelicans oli vain lahtelainen jääkiekkoseura, on siitä Määtän mukaan vuosien saatossa muodostunut hyvin voimakkaasti lahtelaisuutta henkivä organisaatio. Hän uskoo että se, miten seura näyttäytyy julkisesti ja miten sen pelityyli rakentuu sopii hyvin lahtelaiselle yleisölle.

“Pelicans on muuttunut vuosien saatossa hyvin lahtelaiseksi joukkueeksi. Peli on kovaotteista, peräänantamatonta ja kaunistelematonta. Lahtelaista pelityyliä on puoltanut viime vuosien henkilövalinnat sekä joukkueen että valmennuksen suhteen. Seura ja sen viestintä on hyvin linjassa joukkueen pelityylin kanssa ja se on mielestäni hyvin lahtelaista. Ronskia, suoraviivaista ja välillä hieman itselleen naureskelevalla huumorintajulla varustettua.”

Jos lahtelaisuus on tuonut Pelicansiin oman mausteensa, on täysin toinen kysymys mitä lahtelainen kiekkoilu on antanut lahtelaisuudelle.

“En voi asiaa tarkastella kovinkaan pitkältä aikajänteeltä, sillä en ole ollut seuraamassa 70- tai 80-lukujen kiekkoilua. Pelicans on ihan varmasti tuonut jotain lahtelaisuuteen, tai ainakin se ruokkii vahvasti sitä, mikä yleinen mielikuva lahtelaisuudesta on. Jääkiekkoilulla on kuitenkin erityislaatuinen asema lahtelaisten sydämissä, joten varmasti myös nämä eri Reippaat ovat aikanaan koonneet kaupunkilaisten syviä rivejä taakseen”, miettii Määttä.

Yhden mielenkiintoisen seikan Määttä on pannut merkille seuratessaan suomalaista jääkiekkoilua.

“Urheiluruudussa tai muissa uutisissa Pelicansia usein referoidaan “lahtelaisiksi”, mutta kun Saipa voittaa HIFK:n, niin puhutaan vain Saipasta ja HIFK:sta, ei helsinkiläisistä tai lappeenrantalaisista. Ehkä se on yksi hyvä osoitus siitä, että meillä on täällä hyvin vahva urheilukulttuuri ja kaupunki-identiteetti.”

Lahdessa on kaunista rujoutta

Pasi Savitie seuraa hieman erilaisen pelivälineen perässä kirmaavan joukkueen edesottamuksia. Hänen ja FC Lahden yhteinen taival alkoi vuosi seuran perustamisen jälkeen talvella 1998. Seuran ympärille oli muodostunut pieni ydinryhmä, jonka innostus oli kovaa luokkaa ja joka halusi kehittää FC Lahden kannattajatoimintaa.
FC Lahden Kannattajat, FCLK, onkin historian saatossa vienyt lahtelaisuutta Suomen kartalle monenlaisessa valossa. Parhaimmillaan äänekkäästi kannattaen ja omien takana seisten. Hieman negatiivisemmassa kontekstissa FCLK:n tekoja on tarkasteltu silloin, kun kannatustoiminta on mennyt överiksi ja vierasreissussa kenties liian monta kuppia nurin.

“Vieraspaikkakunnalle kun tullaan, niin tietysti halutaan tehdä tiettäväksi se, mistä tullaan ja millaisia ollaan ja ollaan siitä ylpeitä. Siinähän niille konflikteille sitten altistuu, kun joku muu on eri mieltä”, naurahtaa Savitie.

Osittain FCLK:n takavuosina saama reipas mediahuomio johtuu siitä, että urheiluseuran kannattaminen organisoidusti on Suomessa vielä hyvin nuori käsite. FCLK paistattelee hieman yli 20-vuotiaana joukkiona pioneerin asemassa alallaan. Savitie tietää, että malli ja vaikutteet on imuroitu hyvin pitkälti ulkomaisista katsomoista.

“Mallit on enemmän tai vähemmän maailmalta kopioituja juttuja, joita taas on kopioitu meiltä eteenpäin täällä Suomessa. Rakkaus kotiseutua kohtaan on vahvasti mukana jalkapalloseuran kannattamisessa ihan globaalisti. Lahtelaisuuden korostaminen on aika iso osa meidän kannattajatoimintaa. Meillä on esimerkiksi paljon kannatuslauluja, joissa ylistetään Lahden ja lahtelaisuuden ihanuutta, eikä jalkapalloa tai FC Lahtea mainita ollenkaan.”

Savitie on kiertänyt FC Lahden rinnalla ympäri Suomea ja käynyt jalkapallon verukkeella monessa sellaisessakin paikassa, jossa ei muuten varmasti olisi tullut käytyä. Hänelle on kannattajaryhmiä vertailemalla muodostunut selkeä kuva siitä, että lahtelaisuus on brändi, joka tunnistetaan meillä ja muualla.

“Meillä on olemassa oma kotiseutuidentiteetti, jota me haluamme tuoda esiin. Helsinkiläiset heijastavat omaa juttuaan aina sillä, että muualla ei ole mitään. Lahtelaiset taas tuovat hyvin voimakkaasti esiin sen, mitä meillä on ja keitä me olemme. Kotka on jäänyt yhtenä futiskaupunkina mieleen, jossa on oma satamajätkä-identiteettinsä. Sitten on olemassa hyvin paljon suurempiakin kaupunkeja, joilla ei oikein tunnu olevan minkäänlaista tartuntapintaa.”

Savitien mukaan lahtelaisuuden käsite ei ole ihan yksiselitteinen. Se on sekoitus kaunista ja kaunistelematonta, joiden välinen rajaviiva on niin ohut, että osat usein sekoittuvat toisiinsa.

“Lahtelaisuus on vähän vaikeasti määriteltävää. Ehkä se on sellaista tietynlaista kaunista rujoutta, joka tähän kaupunkiin usein liitetään. Lahtelaisuus mielletään usein jotenkin sen karuuden ja hienostelemattomuuden kautta. Ne eivät aina kuitenkaan ole negatiivisia asioita ja tuntuvat sopivan lahtelaisille erinomaisesti.”

Syitä kotikaupunkinsa koruttomaan imagoon Savitie uskoo löytyvän useampiakin. Yksi tärkeimmistä löytyy hänen mukaansa Lahden työväenluokkaisesta asukasrakenteesta.

“Onhan tämä varsin työväenluokkainen kaupunki, vaikka meillä nykyään tavallaan yliopisto onkin. Työväenluokkaisuuteen taas liitetään paljon hyvin arkisia asioita. Ulkoapäin lahtelaiset mielletään kovaksi ja ehkä vähän sisäsiittoiseksi kaupungiksi, jossa ei välttämättä vieraita hyvällä katsota. Sitä imagoa halutaan sitten tietyllä tapaa pitää yllä, vaikka me täällä asuvat kuitenkin hyvin tiedämme, ettei se ole koko totuus. Se on kuitenkin meille keino erottua.”

FC Lahden Kannattajaporukka on Savitien mukaan hyvä esimerkki siitä, että lahtelainen pohjavire säilyy hyvin samankaltaisena vaikka sukupolvet vaihtuvat. FCLK on aina ollut hyvin sekalainen joukko ihmisiä eri kaupunginosista sekä erilaisista perhe- ja ammattitaustoista. Se tarjoaa siis hyvän läpileikkauksen lahtelaisista ja lahdenmielisistä.

“Kannattajaporukassa on mukana hyvin eri ikäistä väkeä ja mukaan on tullut viime aikoina taas nuorempaa väkeä. Hyvää lahtelaisen perinteen jatkumoa ja positiivista uhoa näyttää olevan mukana myös heillä, joten en ainakaan tässä valossa voi sanoa lahtelaisuuden juurikaan muuttuneen viime vuosien saatossa.”

Jalkapallokannattaminen on maskuliininen maailma, eikä FCLK:n mukana ole ajansaatossa kierrellyt kuin kourallinen naispuolisia kannattajia. Ehkä tämänkin juttusarjan on aika pian löytää naisnäkökulmia, jotta vinkkelit eivät muodostu pelkäksi äijien öyhöttämiseksi.

Rento ja liikkuvainen Lahti

Kun tarkastellaan lahtelaisuutta urheilun asiayhteydessä, ei liene mahdollista sivuuttaa pohjoismaisia hiihtolajeja ja Salpausselän kisoja. Ne ovat olleet osana lahtelaista mielenmaisemaa jo vuosikymmenien ajan.
Aino-Kaisa Saarinen on maastohiihdon moninkertainen MM-kultamitalisti ja Olympiamitalisti, joka on syksystä 2018 lähtien toiminut Salpausselän Kisojen pääsihteerinä. Käytännössä hän siis vastaa vaatimattomasti kisojen järjestämisestä kokonaisuudessaan.

“Olen syntynyt Hollolassa ja koko ikäni olen siellä asunut, vaikka edellisen ammattini tiimoilta tulikin matkusteltua paljon. Lahden seutu on minulle hyvin rakas ja voin sanoa tuntevani sen erittäin hyvin.”

Lahti on Saarisen mukaan liikunta- ja urheilukaupunki monellakin tasolla. Kaupungin poikkeuksellisen hienot puitteet tarjoavat erinomaisen alustan niin liikkuville asukeille kuin myös urheilutapahtumille.

“Lahtelaiset ovat rentoa, välitöntä ja luonnollista porukkaa, jotka liikkuvat paljon hyödyksi ja virkistykseksi. He käyttävät kaupungin ainutlaatuista luontoa ja reittejä ilahduttavan paljon hyödykseen. Kaupungin liikuntahenkisyyden takia meille on varmasti pesiytynyt tänne erityisen paljon liikunta- ja urheilutapahtumia, ihan ruohonjuuritasolta aina isoihin ammattilaisurheilun tapahtumiin saakka. Se taas ruokkii kaupungin imagoa liikunta- ja urheilukaupunkina ja saa kansan käyttäytymään sen mukaisesti. Lahtelaiset ovat liikkuvaista kansaa”, pohtii Saarinen.

Salpausselän kisoilla Saarinen kokee olevan ihan erityislaatuisen aseman kaupunkilaisten sydämissä. Uusilla sukupolvilla on ollut vaikeuksia löytää kisakatsomoihin. Silti on erityisen tärkeää että kisat ylipäänsä herättävät tunteita, vaikka osa purkautuisikin vastustuksena.

“Salpausselän kisat herättää tosi paljon tunteita puolesta ja vastaan ja niiden todellinen arvo seudulle paljastuisi varmasti vasta, jos kisoja ei järjestettäisi ollenkaan. Toivottavasti asiaa ei kuitenkaan koskaan jouduta niin kokeilemaan, vaan kisoja pystytään jatkossakin kehittämään kisavieraiden mieltymysten suuntaisesti. Mäet ja ladut vievät paljon rahaa, mutta meillä ei olisi kansainvälisiä kisoja ilman noita mäkiä, joten asia ei ole niin helppo tai mustavalkoinen.”

Saarisella on yhdet kisat pääsihteerinä takanaan. Vaikka Salppurin kisat on ollut tuttu käsite läpi hänen elämänsä, on vasta uusien työtehtävien myötä lahtelaisten siteestä kisoihin selvinnyt ihan uusia ulottuvuuksia.

“Urheilijana ja urheilun seuraajana minulla on tietysti muodostunut jo jonkinlainen käsitys siitä, mitä kisat Lahdessa merkitsee. Nyt kuitenkin, kun on vuoden ajan organisoinut kisoja ja tehnyt yhteistyötä vapaaehtoisten kanssa, niin kisojen todellinen merkitys alueen ihmisille on valjennut. Salpausselän kisat on sellainen juttu, joka tekee kaupungin maailmalla tunnetuksi. Jos ajatellaan, että kisat on järjestetty 93 kertaa ja maailmanmestaruudesta on mitelty seitsemästi, niin Lahti kyllä tunnetaan kisoista varsin hyvin. Varsinkin Keski-Euroopassa Lahti on varmasti Helsingin ja Lapin jälkeen Suomen tunnetuin kaupunki. Lahdesta näytetään kisojen aikaan hienoa kuvaa kymmeniin maihin, kymmenille miljoonille ihmisille. Juuri sen takia kisoista osataan olla Lahdessa ylpeitä ja niiden taakse on helppo asettua.”

Lahdelle pohjoismaiset hiihtolajit ja Salpausselän kisat ovat tuoneet Saarisen mukaan mahdollisuuden olla liikuntakaupunki. Kansainvälinen TV-näkyvyys on kaupunkien markkinoinnissa kovaa valuuttaa ja sen takia rahakirstun saranat eivät usein edes ehdi kitistä auetessaan, kun kunnostuksen tarpeessa ovat hyppyrimäet ja keskeiset hiihtoreitit.

“Kisat ovat tuoneet Lahteen ja lahtelaisuuteen sitä liikunnallisuutta jo sen kautta, että niiden johdosta ulkoilureitit ovat maailmanluokkaa, niihin panostetaan ja ladut pidetään talvisin kunnossa”, sanoo Saarinen.

Urheilu on yksi eniten ihmisiä yhdistävistä ja erottavista tekijöistä maailmassa. Lahdessa urheilulla on ehdottomasti kaupunkilaisia yhdistävä vaikutus, joka kuitenkin erottaa sen muista kaupungeista hyvin voimakkaasti. Ja vaikka urheilun näkökulmasta lahtelaisuutta tiiratessa toistuukin hyvin samankaltaisia tekijöitä kuin musiikin ja nuorisokulttuurien aihioilta, nousee lahtelaisuus joka yhteydessä hyvin tunnistettavaksi käsitteeksi. Niin ei ole joka kaupungissa tai taajamassa. Myös urheilun tekijöistä, näkijöistä ja kokijoista olisi löytynyt varmasti monta muutakin näkökulmaa ja tarinaa, tässä kuitenkin pari. Seuraavalla kerralla katsellaan mastokaupunkia ja sen asukkaita taas vähän erilaisilla kiikareilla.