Kuva: Jani Uhrman

Mitä sinulle tulee mieleen Sopenkorvesta? Onko se mielestäsi ajan hylkäämä teollisuuskaupunginosa, jonka hämärille kujille on lapsilta pääsy kielletty ja jonka romuluisten rakennusten täyttämä miljöö odottaa lähinnä purkutuomiotaan? Vai voisiko Sopenkorvella olla tulevaisuus lahtelaisena kulttuurin pesänä ja vanhaa kunnioittavan uudisrakentamisen tyyssijana? Eetu Floor löysi Sopenkorven muutettuaan takaisin Lahteen, ja uskoo alueen nousevan uuteen kukoistukseen.

Paluumuuttaja löysi Sopenkorven

Floor on musiikin- ja lauluntekijä, kulttuuriaktiivi, tapahtumantekijä, isä sekä sosiaali- ja terveysalalla työskennellyt ihminen. Hän muutti 90-luvun puolivälin jälkeen Espanjaan, tuli takaisin Suomeen täyttämään asevelvollisuuttaan ja jäi sillä reissulla pääkaupunkiseudulle. Lahteen palattuaan hän rakastui Sopenkorpeen, löysi sieltä itselleen asunnon ja uskoo täysin alueen potentiaaliin.

“Kun on nähnyt hyviä esimerkkejä muualla, niin voi samalla fiiliksellä lähteä ajattelemaan, miten Sopenkorpea voisi lähteä kehittämään osana isompaa kaupunkikokonaisuutta. Ja ehkä näin lauluntekijänä osaan nähdä ympäristönkin jotenkin runollisesti”, sanoo Floor.

Kuva: Jani Uhrman

Ensimmäisenä askeleena syntyi Kesanto. Se on keskellä Sopenkorpea sijaitseva vanha teollisuusraiteen pätkä, jonka ympäristöön Floor on muiden aktiivien kanssa siistinyt alueen henkeä kunnioittavan urbaanin tapahtumapuiston.

“Karuun ympäristöön tuodaan pehmeitä arvoja, jotka toivon mukaan kertautuvat siinä ympärillä ja tuovat lisää kontrastia ja pehmeyttä vuosien saatossa syntyneeseen teolliseen miljööseen.”

Kesannon käyttötarkoitusta ei ole sementöity, eikä sitä haluta liikaa määritellä. Floorilla on vahva usko siihen, että alue löytää muotonsa ajan saatossa.

“Puhutaan ruokatapahtumista, musiikkitapahtumista ja muista kulttuuritapahtumista. Massatapahtumat eivät ole Kesannon heiniä, vaan ennemmin näkisin Kesannon toimivan alustana sarjalle pienempiä tapahtumia, jotka keräävät kesän mittaan väkeä musagenreen tai esittävän taiteen muotoon liikaa tuijottamatta. Koen Kesannon myös ympäristötaiteellisena kokonaisuutena, jonka määrittely saakin jäädä siellä vieraileville. Kehityksen kohtaamisista syntyneellä ja sieltä varovasti esiin kaivetulla mestalla on potentiaalia luoda vapauden tunteen ja mielikuvituksen kautta pohjaa myös hyvinvoinnille. Liian tarkkaa kynää ei siihen tarvita vaan rauhassa kuuntelemalla ja katselemalla paikat ja asiat tarinoivat itse itsensä. ”

Kuva: Jani Uhrman

Kesannolle kesäkahvila

Kesannon ensimmäinen kesä ja sen ympärille virinnyt kiinnostus luo Floorin mukaan uskoa tulevaan. Viime kesänä järjestetty UGH-festivaali keräsi satoja hämmästelijöitä ja palaute tapahtuman tiimoilta on ollut lämminhenkistä sekä kannustavaa. Alueen kunnostuksessa on ollut aktiivisen talkooväen lisäksi mukana Lahden nuorisopuolen kulttuuripajoja. Heidän kanssaan on sovittu myös jatkosta.

“Juuri varmistui, että myös Helsingistä on yksi nuorten kohtaamispaikka tulossa fiilistelemään Kesannolle talkoohengessä. He haluavat olla mukana tukemassa tätä hommaa.”

Viime kesänä Kesanto toimi paikkana satunnaisille tapahtumille. Alkavana suvena Kesannolla kokeillaan myös pysyvämpää toimintaa, sillä alueelle on suunnitteilla anniskeluoikeuksilla varustettu kesäkahvila.

“Kokeillaan vähän erilaisia toimintamalleja. Anniskelulupa on haussa. Kiinteän kahvila- ja baaripalvelun löytyminen luo tietysti jo vähän valmiimpaa runkoa erilaisten tapahtumien järjestämiselle”, paljastaa Floor.

Kuva: Jani Uhrman

Ensi kesänä ainakin UHG-festivaali saanee jatkoa. Lisäksi alueelle on suunnitteilla ruoka- ja pienpanimotapahtuma, syntymäpäiviä ja muun muassa yritysten kesäjuhlia. Floor näkee kaupunkilaisten aktiivisuuden määrittävän Kesannon tulevaisuuden.

“Toiveissa olisi, että erilaiset tahot ottaisivat yhteyttä tapahtumien ja ideoiden tiimoilta. Näin saataisiin Kesannolle lisää aktiivisuutta ja Sopenkorpea paremmin esille.”

Kaupunki hyvin mukana

Kaupunki on ollut hyvin mukana Kesannon kehittämisessä. Varsinaista rahallista kehitysapua ei ole satanut, mutta Floor ja kumppanit ovat saaneet alueen käyttöönsä, tarvittaessa työvälineitä Kesannon kunnostamiseen ja sähköä tapahtumiin viereiseltä museoviraston varastolta.

“Keskusteluyhteys kaupungin kanssa on ollut koko ajan hyvä, eikä varsinaista taivuttelutyötä ole tarvinnut tehdä. Kun tein ensimmäisen kirjallisen esityksen tapahtuma-alueesta, olin jo aika valmis. Olin käynyt aiheesta keskustelua aluetta koskevissa ideapajoissa ja tutustunut siellä ihmisiin. Tiesin jo kenelle asioita kannattaa esittää ja miten.”

Kuva: Jani Uhrman

Ajan mittaa Floor kertoo tavanneensa samoja kaupungin isiä myös “vapaalla” ja kiinnostus Sopenkorpea kohtaan tuntuu olevan aitoa, muutenkin kuin viran puolesta.

Tapahtumapuisto ei ole kultakaivos

Varsinaisia kaupallisia päämääriä Floor ei Kesannolle ole asettanut. Ennemminkin hän toivoo tapahtumapuiston osaltaan tuovan kansan tietoisuuteen sitä, että oikein hyödynnettynä Sopenkorpi voi olla muutakin kuin teollista rosoa. Tämän hän taas osaltaan uskoo nostavan alueen profiilia kaupallisten toimijoiden silmissä ja vahvistavan sen asemaa kokonaisuutena ja toimivana kyläyhteisönä.

“Toki tässä pitää koko ajan miettiä alueen kehittämiseen tarvittavien resurssien lisäksi omaa toimeentuloa, mutta mitään kultakaivosta ei Kesannosta ole kaavailtu.”

Vielä Sopenkorpeakin suurempana kokonaisuutena hän näkee alueen kehittymisen osana kaupunkikehitystä ja paikallisidentiteettiä.

“Helsingissä järjestettävä Flow-festivaali on hyvä esimerkki siitä, miten pieni ilmiö on muokannut aluetta ja vaikuttanut lopulta voimakkaasti koko kaupungin mentaliteettiin. Se antaa uskoa myös Kesannolle ja koko Sopenkorven kehittämiseen.”

Kuva: Jani Uhrman

Sopenkorven tulevaisuus ja kehitys on monen mutkan takana ja siihen liittyvät päätökset lepää muilla harteilla. Ihmisten aktiivisuus kuitenkin edesauttaa myös päättäjiä näkemään alueen tärkeyden. Eetu Floor uskoo alueen olevan vuonna 2030 Lahdelle imagollisesti tärkeä tekijä.

“Pystyssä on edelleen mestoja, jotka muistuttavat 1900-luvun alun teollisesta työstä ja rakentamisesta. Uudisrakentaminen on toteutettu hyvällä maulla kunnioittaen ison alueen perinteitä ja potentiaalia. Sopenkorvessa asuu hyvää jengiä, joka muodostaa sinne aivan erityisen hengen, joka taas muodostaa Sopenkorvesta Lahdelle merkittävän vetonaulan ja kansallisesti tunnistettavan vetonaulan.”