Tapahtumien järjestäminen vaatii kovaa työtä ja hyvää suunnittelua. Sen tietää nuoresta iästään huolimatta Lahella Sydäntä -nuorisokonserttia järjestävään työryhmään kuuluva Erika Nieminen. Hän on ollut mukana nyt kolmatta kertaa järjestettävän tapahtuman työryhmässä jokaisella kerralla. Ensimmäisenä vuonna hän oli viestintätiimin osasena, toisena vuonna markkinointipäällikkönä ja kolmannella kerralla hän häärää koko projektin johdossa. Nieminen tekee myös opinnäytetyötään Lahella sydäntä -tapahtumasta.

Lahella Sydäntä on täysin Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoiden masinoima tapahtuma, eikä sillä tähdätä taloudelliseen voittoon. Tapahtuman tuotot menevät kokonaisuudessaan hyväntekeväisyyteen. Tänä vuonna kohteena on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lahden yhdistys.

Projekti toimii kuin yritys

Tapahtuman organisointi alkaa useita kuukausia ennen tapahtumaa projektipäällikön valinnalla, jonka jälkeen muodostetaan tiimit. Henkilöstöpäällikkö rekrytoi tiimeihin jäsenet ja sen jälkeen päästään ihan käytännön toimiin tekemään markkinointi- ja viestintäsuunnitelmia, sekä etsimään ja kilpailuttamaan artisteja. Tapahtuman hyväntekeväisyyskohde valitaan projektin alkuvaiheessa.

”Kun otetaan huomioon, että Lahella Sydäntä järjestetään vasta kolmatta kertaa, niin taloudellinen tuotto ei välttämättä ole kovinkaan merkittävä. Vuoden aikana pystytään näin tekemään muutakin yhteistyötä, kuin antamaan tammikuussa se rahallinen tuki hyväntekeväisyyskohteelle.”

Projektiryhmän jäsenet olivat kesällä MLL:n leirillä tarjoamassa apuaan ja pääsivät näin tutustumaan lähialueen lapsiin. MLL jakaa omissa viestimissään Lahella Sydäntä ilosanomaa ja ovat lupautuneet akuuteissa tilanteissa apuvoimiksi, mikäli tarpeellista.

”Olimme yhteydessä nimenomaan Lahden seudulla toimiviin yhdistyksiin, kuten Mannerheimin Lastensuojeluliittoon ja Hopeen. Yhteistyö MLL:n kanssa sujui kuitenkin viime vuonna niin hyvin, ettei ollut mitään syytä olla jatkamatta samalla kaavalla.”

Lahden ammattikorkeakoulu ei toimi tapahtuman rahoittajana, vaan kulut ja hyväntekeväisyyspotti kerätään pääsylipuista ja yrityksille myydyistä markkinointipaketeista. Niemisen mukaan hyväntekeväisyys on tärkeä lisäarvo, jolla moni yritysyhteistyö saadaan sinetöityä. Projektin taustalla olevaa LAMKia hän pitää kuitenkin tärkeimpänä yksittäisenä kosketuspintana tapahtuman ja yritysten välillä.

”Yrityksistä pyritään kontaktoimaan entisiä opiskelijoita, jolloin yhteys saadaan heti luotua. Vastapuolella on myös jo ehkä olemassa käsitys mistä ja minkälaisesta jutusta on kyse.”

Lahella sydäntä syntyi Duuniexpon kylkeen

Lahella Sydäntä -tapahtuman syntytarina liittyi myöskin opiskelijavoimin pystytettävään Duuniexpo -tapahtumaan. Nyt kymmenettä kertaa järjestettävä verkostoitumis- ja rekrytointitapahtuma täyttää ohjelmallaan vain päiväpuolen. Vuorokausidiilillä vuokrattavat Vesijärvi-hallin tilat haluttiin kuitenkin tehokkaasti käyttöön. Iltatapahtumaa siis tarvittiin ja konsertti tuntui luontevalta vaihtoehdolta.

”Päivä ja paikka kun ovat samoja, niin se jo tietysti sitoo tapahtumia yhteen. Toki myös viestinnässä ja markkinoinnissa pyritään parhaan mukaan auttamaan toista ja pääsemään tilanteeseen, josta molemmat hyötyvät.”

Lahella Sydäntä -konserttiin haviteltava kohdeyleisö mukailee hyvin pitkälti Duuniexpon kohdeyleisöä. Ikärajattomia tapahtumia ei Lahdessa ole ruuhkaksi asti, joten tässä nähtiin myös mahdollisuus tarjota jotain niille, joiden passissa ei vielä lue yökerhokeikoile oikeuttavia lukemia. Lahden ammattikorkeakoululla ei liene myöskään estettä sille, että kevään yhteishaun lähestyessä LAMKin projekteja ja aktiivista toimintaa tuodaan voimakkaasti framille juuri sille massalle, joista oppilaitoksen tuleva opiskelijapotentiaali löytyy.

”Artistit valikoituu hyvin pitkälti kohderyhmän mukaan. Mietitään millaista musaa lukio- ja yläasteikäiset kuuntelee ja sen mukaan lähdetään ottamaan kontaktia. Toki olemassa oleva budjettikin sanelee tässä aika paljon.”

Tämän vuoden tapahtuman artistit ovat Aleksanteri Hakaniemi, Sini Yasemin ja Daniel Okas.

LAMKissa hyvät mahdollisuudet soveltaa käytäntöä opiskeluun

90-luvun aikana korkeamman koulutuksen -kenttäämme luikerrellut ammattikorkeakoulu on syvälle 2000-luvulle saakka ollut jonkinlaisen wannabe-yliopiston maineessa, koska sen tarkoitusperät teoriaa ja käytäntöä yhdistelevänä korkeakouluna eivät ole ihan täydessä mitassaan toteutuneet. Nieminen on kuitenkin tyytyväinen siitä, miten Lahden ammattikorkeakoulu nykytilassaan toimii.

”Käytännön ja teorian oppimisen suhteen pystyy LAMKissa hyvin pitkälti itse vaikuttamaan. LAMK on oppimisympäristö, joka yhteistyökumppaneineen tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia käytännön oppimiseen. Duuniexpo ja Lahella Sydäntä ovat LAMKin suurimpia käytännön oppimisprojekteja.”

Nieminen uskoo käytännön ja teorian oppimisen suhteen vaihtelevan hyvin pitkälti myös oppilaitoksen mukaan. Hänen mukaansa Lahden ammattikorkeakoulu hyödyntää hyvin yhteistyökumppaneitaan ja lähiympäristön yritysmaailmaa. Lahti on kenties juuri sopivan kokoinen ja sen myötä myös tarpeeksi yhteisöllinen kaupunki viriiliin yhteistyöhön yritysten ja oppilaitoksen välillä.

”Lahden ammattikorkeakoulu on ollut edelläkävijä siinä, että toteutetaan näinkin suuria projekteja ja verkostoidutaan voimakkaasti paikallisten yritysten kanssa. Käytännön työskentely on tärkeää myös siltä kantilta, että kun tekee yhteistyötä yritysten kanssa jää nimi tutuksi eri puolille paikallisiin yrityksiin. Vahvalla suhdeverkostolla voi olla hyvinkin suuri merkitys myöhemmin työllistymisen kannalta.”

Ammattikorkeakoulun opiskelijalle 27 työtuntia vastaa yhtä opintopistettä ja tunnit luetaan hyväksi vastaavan aineen kursseihin, joissa työ on tehty. Nieminen kokee käytännön opiskelun sopivan hänelle itselleen loistavasti. Asioiden kokeileminen ja jopa joissain tilanteissa epäonnistuminen antaa erinomaisia valmiuksia toimia paremmin seuraavalla kerralla ja tosielämässä.

”Sehän riippuu niin paljon henkilöstä, mutta ainakin omalla kohdallani väittäisin, että opin enemmän tehdessäni 27 tuntia töitä, kuin jos lukisin kirjoja tai kävisin luennoilla saman tuntimäärän.”

Ja sehän se opiskelun perimmäinen tarkoitus onkin. Antaa tietoa ja valmiuksia toimia työelämässä. Nimenomaan ammattikorkeakoulussa tämän pitäisikin korostua.

Onko Lahella sydäntä?

Keskiviikkona 24.1. Lahden Messukeskuksen Vesijärvi-hallissa käytävä tapahtuma päättää miltei vuoden mittaisen uurastuksen. Minimitavoitteeksi projektiryhmä on asettanut sen, että tapahtuma pääsisi omilleen. Toiveissa toki on, että Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lahden yhdistykselle päästäisiin ojentamaan tapahtuman jälkeen mahdollisimman suurella summalla ladattu shekki. Niemisen mielestä tapahtuma on vielä niin nuori, että tässä vasta luodaan perustuksia sille, että tapahtuma voisi tulevaisuudessa puhjeta entistäkin komeampaan kukkaan.

”Toivoisin, että voin viiden vuoden päästä ostaa liput sellaiseen Lahella Sydäntä -tapahtumaan, joka on kasvanut ulos lapsenkengistään täysin toisenlaisiin puitteisiin.”

Luultavasti viiden vuoden päästä Erika Nieminen on lähestulkoon yhtä pihalla silloisista artisteista, kuin tätä juttua raapustanut toimittaja on nyt tämän vuotisista esiintyjistä. Se ei tosin ole järjestäjien, artistien eikä yleisön vika. Niin vain muuttuu maailma, Eskoni