Kuva: Antti Sepponen

”Se meni sillee, että meillä oli Kaupunginteatterilla ensi-ilta meiän nukketeatterin kanssa ja siitä sitten tietysti ensi-illasta Torveen viettämään iltaa. Sitte siitä oltiin lähtemässä jatkoille ja se lähti vähän eräiden ihmisten innoittamana niinku sillee, et me kiipeiltiin tuolla patsaisiin pitkin puistoja ja mitä korkeampi patsas, ni aina sinne päälle piti vaan päästä.

Kuva: Antti Sepponen

Sitten just ennen sitä jatkopaikkaa siin oli rakennustyömaa, jossa oli nosturi. Ja mimmit rupes vähän niinku läpällä, että nyt ku me ollaan kiipeilty, ni kiivetään tonnekin. Sit mä olin sillee et “ei saatana, nyt täst pitää vissii lähtee kaitsee noit tyttöjä”.
Se tais mennä lopulta kuitenki vähän enemmän niin päin, et minähän sinne kiipesin. Niinku et toinen tytöistä jäi matkalle ja toinen lähti sitten messiin.

Ei mitään, siel me oltiin pari tuntia varmaan fiilisteltiin auringonnousua ja lahtelaisia maisemia. Se oli siin konserttitalon eessä, olikohan se 55 metriä tai jotain korkea se…
Et me oltii Radiomäen tavallaan niinku… et me ku oltiin siellä ylhäällä, ni Radiomäki oli samalla tasolla suunnilleen.

kuva: Antti Sepponen

Siel oltii pari tuntia ja sitten kun tultiin alas, ni siellähän oli kissalan pojat ollu oottelemassa jo jonkun aikaa. Ne kyl pommitti hyvin sen koko mestan. Siel oli vanhal linkkuassalla yks auto kyttäämässä ja sit kolme autoa siin alhaalla vielä, että ei ois ollu minkäänlaisia mahkuja päästä karkuun.”