Kuva: Saksalan Oraakkeli

Torvi, 27.10.2018
Teksti ja kuvat: Saksalan Oraakkeli


Lauantai-iltapäivä Saksalassa syksyllä 2008. Olin kutsunut kotiini muutaman ystäväni seuraamaan Valioliigan ottelua, jossa pelasivat vastakkain keskienglantilainen Stoke ja Lontoon ylpeys Chelsea. Yksi vieraistani oli Jampe Varonen, minua liki kaksikymmentä vuotta nuorempi jalkapallon ystävä ja FC Lahden intohimoinen kannattaja.  Matsin jälkeen siirryimme Vaahterakadun kaksiossa musiikin maailmaan, kuten niin monesti tälläisissä ”poikaporukan” yhteisissä illanvietoissa tapana on. Soittimessa pyörähtivät mm. Twisted Sister -yhtyeen balladi ”The Price” ja BoySetsFiren hieno pikkuhitti ”Empire”, jonka tahdissa Jampe varovaisesti jo nyökytteli päätään. Muuten hän oli soitetun musiikin suhteen hyvin varauksellinen. Edellä mainitusta syystä pyysin Jampea itseä valitsemaan hyllystäni levyn soitettavaksi. Mieleistä tallennetta ei löytynyt helposti, mutta viimein sellainen Jampen käteen osui. Levy oli Oasis-orkesterin ”Be here now”.

”Tämä on ainoa hyvä levy täällä”, Jampe totesi lakoniseen tyyliinsä ja naurahti päälle.

Kuva: Saksalan Oraakkeli

Kymmenen vuotta myöhemmin Jampen valinta ei enää ihmetytä. Lokakuussa 2018 olen menossa vahvasti manchesteriläiseen musiikkiperinteeseen nojaavan Club De Layn keikalle, jolla bändi juhlistaa 10-vuotista taivaltaan. Jampe on soittanut bändissä bassoa sen perustamisesta lähtien. Muut soittajat ovat: Mikko Ahvonen (vox, gtr), Teemu Leikas (gtr), Aleksi Siimestö (drums) ja Antti Haiko (synth). Torven juhlakeikalla kokoonpanoa vahvisti myös sumujen saarille joku aika sitten muuttanut Timo Säilä (vox, gtr).

Juhlavaa meininkiä

Puitteet Torvessa olivat kunnossa. Juhlan kunniaksi yleisölle tarjottiin boolia ja bändi oli lanseerannut tiskille myytäväksi oman olutmerkkinsä, Boomslangin. Trendikäs IPA saa makunsa mm. Mosaic-humalasta ja sen taustalta löytyy Olarin Panimo Espoosta. Annoin oluelle Untappd-sovelluksessa arvosanan 3.50, eli voidaan puhua sangen onnistuneesta panimotuotteesta. Olutta lienee Tirran puolella vielä saatavilla. Suosittelen kokeilemaan.

Bändi aloitti keikan luvatusti klo 22.15.  Heti alkuun soitettiin oma suosikkini ”Halo”, joka myös on reilun vuoden takaisen ”Loviisankatu”-EP:n tarttuva ja tanssittava aloittaja.  Ensimmäinen setti kesti kokonaisuudessaan yhdeksän biisiä ja se päättyi hieman vanhempaan ”We own the night” -pikkuhittiin, joka sai paikalla olleen yleisön liikkumaan ja laulamaan mukana.  Kyseinen biisi edustaa hieman klassisempaa 90-luvun brittipop-soundia ja se tanssitutti erityisesti runsaslukuisena paikalla ollutta FC Lahden kannattajien edustusta.

Kuva: Saksalan Oraakkeli

Itse nautin enemmän bändin viime aikojen tuotoksista – mahtipontisista sävyistä, huikeista melodioista, tarttuvista kertosäkeistä ja herkästä pop-sensibiliteetistä, kuten juuri mainittu ”Halo”  tai koko keikan upeasti päättänyt ”Kite”. Toiseen settiin kuului kokonaisuudessaan kahdeksan biisiä. ”Kiten” lisäksi maininnan voi esimerkiksi antaa avaajana toimineelle ”Loviisankadulle” ja tarttuvalle ”Sister Starlightille”. Kaikki tässä mainitut kappaleet löytyvät kuunneltavaksi suoratoistopalvelu Spotifystä.

Keikka oli tyylikäs voimannäyte rikollisen pienelle huomiolle jääneen Club De Layn taidoista. Näillä biiseillä ja keikkanäytöillä bändin pitäisi soittaa isommilla areenoilla esim. kotimaisten hengenheimolaistensa French Filmsin tai vaikka The Holyn tapaan. ”Lahtelaisuudesta huolimatta hienoa”, ylisti Rumba-lehti bändiä joku aika sitten. Minun mielestäni lahtelaisuus on mahdollista kääntää voimavaraksi ja toivottavasti jatkossa orkesterin tie vie useammin Loviisankatua suuremmille keikkalavoille ja bändin tähti loistaa jatkossa kilpaa, ei enää pelkästään radiomastojen, vaan hieman suurempien kaupunkien valojen kanssa.

Kuva: Saksalan Oraakkeli

PROLOGI

Aivan kuten jalkapalloseura, myöskään Club De Lay ei ole mitään ilman faneja.  Tämän 10-vuotisjuhlakeikan kunniaksi jututin yhtä innokkainta sellaista. Tavoitin lahtelaisen Hrutkan puhelimitse Berliniistä, jossa hän oli  – tietysti – seuraamassa jalkapalloa, eikä näin ollen juhlakeikalle päässyt.

”Olen seurannut Club De Layn uraa jo ihan alusta alkaen. Silloin bändi keikkaili aktiivisemmin kuin nykyään.  Oli hienoa huomata, että kotikaupungissa osattiin tehdä niin hienoja brittipop-vaikutteisia biisejä”, Hrutka toteaa selvästi aiheesta innostuneena.

”Alkuaikoina keikoilla oli paljon fanaattista porukkaa kolmen raidan tennareissaan. Toivottavasti tekemisen intoa riittää ja he saavuttaisivat ansaitsemansa ja nykyistä suuremman suosion”, Hrutka päättää puhelun taustalla kilisevien oluttuoppien säestäessä Berliin yössä.

Keikalla kuullut biisit:

Halo
Turkmenistan
Today
Harvest
Song
Man In The Corner
Reinvent The Wheel
Perfect Day
We Own The Night

(tauko)

Loviisankatu
Bombs
Sister Starlight
Clementine
Still Making Noise
Move On
Gettin’ Out Alive
Kite

PS. Stoke 0 – Chelsea 2

Tunnelmia keikasta (Video)

Video: Juuso Auvinen, Pilotti-media
Kappale: Club De Lay/Kite